Piispa Matti Revon Liturginen vaatetus, Tampereen Hiippakunta
Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus
Lars Sonckin suunnitteleman Tampereen tuomiokirkon kansallisromanttinen tyyli, Hugo Simbergin maalaukset ja lasimaalausten mosaiikkimaiset kuviot ovat olleet piispankaavun taidekirjonnan innoittajia. Valon kosketus kuvastuu lasi-ikkunoista ja Magnus Enckellin maalaamasta alttaritaulusta.
Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus
Piispa Matti Revon liturgiset vaatteet, piispankaavun, -hiipan ja –stolan, on suunnitellut tekstiilitaiteilija Helena Vaari. Tampereen hiippakunta tilasi uniikit taidetekstiilit piispan 60-vuotispäivän johdosta.
Vaari suunnitteli piispan juhla- ja työasuun hiippakuntaan ja piispan tehtävään liittyvää symboliikkaa yhdistäen muotokieleen ja rakenteeseen Tampereen tuomiokirkon arkkitehtuurin kansallisromanttista tyyliä. Harmaagraniittinen kirkko rakennettiin vuonna 1907 arkkitehti Lars Sonckin piirustusten pohjalta.
Piispankaavun nimi on Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus.Piispankaapu on yleisväriltään punainen, mikä on Pyhän Hengen ja Kristuksesta todistamisen väri. Piispankaavun taidekirjonnan värisävyt vaihtelevat punaisesta violettiin ja valkoisesta tumman harmaaseen.Punaisen villakankaan Helena Vaari on itse värjännyt. Värin symboliikkaan liittyen Vaari valitsi piispankaavun aiheiksi Pyhän Hengen symbolin, valkoisen kyyhkysen sekä rakkauden ja marttyyrien symbolin, ruusun piikkeineen.
Taiteilija perehtyi huolellisesti Tampereen tuomiokirkon runsaaseen symboliikkaan. Harmaan graniitin rouheus, lasimaalausten mosaiikkimaiset kuviot ja arkkitehti Walter Jungin koristeelliset kuvioinnit kirkon kalusteissa, ovissa ja pylväissä ovat olleet piispankaavun taidekirjonnan innoittajia. Valon kosketuksen näkee lasimaalauksissa ja taiteilija Magnus Enckellin maalaamassa alttaritaulussa.
Yksi tuomiokirkon vaikuttavimpia kohtia ovat saarnatuolin graniittiin hakatut ja maalatut kyyhkysen siivet piikkipensaissa. Taiteilija Hugo Simbergin maalaama enkelin siipien sommittelu kirkon katossa puhutteli vahvasti Vaaria. Siipien sulista hän suunnitteli valoisan ristin piispankaavun taakse, sen ns. clipeukseen eli selkäkilpeen. Ristin valosta ikään kuin irtoaa kullanvärisiä helmiä, uskon siemeniä, ympäriinsä. Ne on ommeltu keltaisella silkkilangalla – sulkaristi valkoisilla silkkilangoilla. Mosaiikkimainen kirjonta jatkuu clipeuksesta piispankaavun eteen. Symboliosat on reunustettu piikkisillä ruusunvarsi-kirjonnoilla.
Piispankaavun edessä on hopeisia ristejä.Pääristissä on neljä valkoista korukiveä. Ne ovat kvartsia, joiden keskellä on vihreä turmaliini, tyypillinen korukivi Namibiasta. Kivi symboloi Tampereen hiippakunnan ja Namibian evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja yhteistyötä vuosikymmenien ajalta.Ristin neljä sakaraa vievät Jumalan sanaa kaikkialle, joka ilmansuuntaan. Hopean valoisuus ja kvartsien valkoinen väri ovat kuin Pyhän Hengen hipaisu ja valon kosketus.
Korukivet ja itse kivinen kirkko, kertovat Pietarista, pysyvyydestä ja kirkon synnystä. Jeesus sanoi: Sinä olet Pietari, tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani. Matt.16:18. Suuren hopearistin ympärillä on pieniä hopearistejä, jotka ovat kuin kirkkoja ja seurakuntia Tampereen tuomiokirkon ympärillä.
Piispankaavun edessä lasimosaiikkia muistuttava kirjonta on ommeltu erivärisillä punaisilla langoilla. Taidekirjonnan sävy muuttuu harmaisiin ja violetteihin sävyihin etukappaleiden jatkuessa piispankaavun helmaan saakka. Punaiset mosaiikit ovat kuin ruusun terälehtiä, jotka ovat kirkkaan punaisia tuoreina. Ne haalistuvat kuihtuessaan ja varisevat maahan. Tämä kertoo elämän rajallisuudesta.
Juhla-asuun kuuluu päähine, piispanhiippa eli mitra. Sen muoto on kuin tulenliekki, kertoen helluntain tapahtumista Apostolien tekojen mukaan. Helluntaina Pyhä Henki laskeutui apostolien päälle tulen liekkien muodossa, syntyi kirkko ja apostolien työ evankeliumin julistajina sai alkunsa. Piispat ovat apostolien seuraajia. Hiipan edessä on hopeinen tasasivuinen risti.Hiipan takana kaksi nauhaa kuvaavat Vanhaa ja Uutta testamenttia.
Piispan stola on punainen. Siihen Vaari on taidekirjonut kolme valkoista kyyhkysen ´sulista´ sommiteltua ristiä. Stolaon pappeuden merkki, Kristuksen ikeen symboli.
Tekstiilitaiteilija Helena Vaarion kirjonut piispankaavun symboliikan maalauksellisella tekniikalla, mihin hän on erikoistunut. Hänen työnsä on vaativaa taidekäsityötä, jossa yhdistyvät vapaa taidekirjonta ja applikaatio. Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Vaarin taidekirjonta pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä.
Tekstiilien kankaat ja langat ovat laadukasta villaa, silkkiä ja puuvillaa. Piispankaapu on suuri vaate. Sen ergonomiaan ja käytettävyyteen on kiinnitetty paljon huomiota suunnittelussa. Kun piispa liikkuu seurakunnissa, kulkevat piispankaapu, -hiippa, stola ja sauva matkalaukussa. Siksi kankaat ovat mahdollisimman rypistymättömiä ja miellyttäviä käyttää.
Tampereen hiippakunta:
https://www.piispamattirepo.fi/piispan-tunnukset/
Akaan seutu-lehti:
Kotimaa:
Kuvat piispa Revon 60-vuotisjuhlista Piispantalolta ja Tampereen tuomiokirkosta otti Jussi Valkeajoki.
Kuvat työhuoneelta ja suunnittelun vaiheista ovat taiteilijan.
